Kumppanuusfoorumit: yhdessä tehden, osaamista jakaen

Humanistisen ammattikorkeakoulun syyskuussa hyväksytyn uuden vision mukaisesti työelämäkumppanit ja HUMAK tekevät yhdessä toimialojensa tulevaisuutta. HUMAK on koko toiminta-aikansa tehnyt aktiivista yhteistyötä kouluttamiensa alojen työelämätoimijoiden sekä muiden koulutusorganisaatioiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Osana ammattikorkeakoulun strategista kehittämistä vuosina 2013-2014 toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Kumppanuusfoorumi-hanke, jossa tämä kumppanuudella kehittämisen toimintamalli vakiinnutetaan HUMAKin toimialojen alueellisiksi kohtaamis- ja kehittämisverkostoiksi.

Kun HUMAKin toimipisteverkostoa tiivistetään vuosina 2013-2017, on tärkeä varmistaa, että HUMAK valtakunnallisena verkostoammattikorkeakouluna on lähellä työelämää ja sen tarpeita myös niillä alueilla, joilla HUMAKilla ei ole omaa fyysistä toimipistettä. Kumppanuusfoorumeiden rakentaminen aloitetaankin niiltä alueilta, joilla nuorisoasteen koulutus päättyy tulevina vuosina. Näin halutaan varmistaa olemassa olevien verkostojen säilyminen sekä antaa alueille vahva viesti siitä, että HUMAK on myös näillä alueilla jatkossakin pysyvästi läsnä niin aikuis- ja täydennyskoulutuskumppanina, työelämän kehittämiskumppanina kuin hankeyhteistyökumppaninakin.

Valtakunnallinen kumppaneiden verkosto

Hankkeen aikana rakennetaan valtakunnallisesti kattava alueellisten kumppanuusfoorumeiden verkosto. Tämä tapahtuu yhdessä olemassa olevien ja mukaan lähtevien kumppaneiden kanssa.

Kumppanuusfoorumeilla jaetaan osaamista, vaihdetaan kokemuksia sekä kehitetään yhdessä suomalaista tulkkausalaa, kulttuurituotannon alaa sekä järjestö- ja nuorisotyön kenttää ja koulutusta. Tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä toiminta on vakiintunut ja kattaa koko Suomen siten, että se on jatkossa luonnollinen osa HUMAKin omaa toimintaa.

Voimme onnistua ammattikorkeakouluna tehtävässämme vain silloin, kun ymmärrämme alojemme toimijoiden tarpeita sekä tämän hetken ja tulevaisuuden näkymiä. Tässä emme voi onnistua vain omien seiniemme sisällä toimien vaan aktiivisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Opiskelijasta alumniksi ja yhteistyökumppaniksi

Keskeinen elementti kumppanuusfoorumitoimintaa on myös ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluiden sekä alumnitoiminnan kehittäminen.

- On äärimmäisen tärkeää, että me tunnistamme työelämän muuttuvat tarpeet ja pystymme vastaamaan niihin, ja toisaalta että työnantajat tunnistavat meiltä valmistuneet ammattilaiset ja heidän osaamisensa. Lisäksi haluamme olla aktiivisesti tukemassa aiempia opiskelijoitamme myös valmistumisen jälkeen. Monet aloillamme työskentelevät ovat työpaikoillaan joko konkreettisesti varsin yksin tai oman alansa ainoita asiantuntijoita. Rakennammekin yhdessä alumniemme kanssa parhaillaan mentorointijärjestelmää, jossa toimialoillamme työskentelevät pystyvät hyötymään toinen toistensa kokemuksista omassa arjessaan. Eri kumppanuuksien kanssa käydyn keskustelun pohjalta pystymme yhdessä myös kehittämään lisä- ja täydennyskoulutustarjontaamme jatkossakin työelämän tarpeiden mukaisesti, kumppanuusfoorumitoiminnasta vastaava johtaja Kimmo Kumlander kertoo.

Verkosto tarjoaa joustavia mahdollisuuksia vaikuttamiseen

Kumppanuusfoorumi-hankkeen yhteydessä on tarkoitus vahvistaa myös HUMAKin toimialojen kansainvälisiä kumppanuuksia, jotta osaamista, kokemuksia sekä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia voidaan jakaa yli rajojen.

Tavoite onkin koota yhteen eri puolilla HUMAKia jo tehtävää verkostotyötä ja tehdä siitä näkyvää ja säännöllistä koko valtakunnan alueella. Tavoite on myös tuoda toiminta niin lähelle ja helpoksi lähestyä kaikille toimijoille, että kenenkään ei tarvitsisi jäädä pois toiminnasta välimatkojen tai verkostotyön vaatiman sitoutumisen vuoksi. Toimintaan voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin yhtä hyvin aktiivisena työelämäverkoston jäsenenä, osallistumalla oman toimialan asiantuntijaseminaareihin omalla alueellaan kuin vaikkapa lähtemällä hakemaan itselle vertaisverkostoa toisista oman alan toimijoistakin.


Lisätietoja

Kimmo Kumlander, järjestötyön yksikön johtaja, vastaa HUMAKin kumppanuusfoorumitoiminnan kehittämisestä.
kimmo.kumlander@humak.fi, p. 050 529 9675

NAM - Nuorisotyön asema ja merkitys Suomessa

Nuorisotyön tilasta Suomessa on koottu poikkeuksellisen monipuolinen aineisto.

NAM-työskentelyssä kunnallinen nuorisotyö on pääkohde, mutta tarkastelussa ovat myös kirkon ja seurakuntien sekä kansalaisjärjestöjen nuorisotyö ja niiden yhdessä muodostama kokonaisuus.

Työskentelyn pohjana toimiva FM Petri Cederlöfin tutkimus-, selvitys- ja kirjoitustyö alkoi vuonna 1997. HUMAKissa työ alkoi vuonna 2005 ja hankkeiden ketjuna edennyt toiminta vakinaistettiin vuonna 2012. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Työskentely on luonteeltaan seurantatutkimuksellista ja dialogista. Nuorisotyötä tarkastellaan paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Nuorisotyön asemaa ja merkitystä tarkastellaan niitä koskevien, toisaalta alan aiemman tutkimuksen ja tässä hankkeessa koottujen tietojen ja näkemysten, toisaalta virallisten sekä muuten yleisten ja julkisten diskurssien kautta.

Aineistoa yli sadasta kunnasta ja kymmenistä seurakunnista ja järjestöistä

Työn kuluessa Petri Cederlöf on vieraillut vuosittain eri puolilla Suomea nuorisotyön toimijoita tavaten ja paikallisiin tilanteisiin tutustuen. Aineistona onkin muistiinpanoja yli sadasta kunnasta sekä kymmenistä seurakunnista ja järjestöistä. Lisäksi Cederlöf osallistuu alan ammatillisiin tapaamisiin sekä eri toimijoiden verkostoihin ja työryhmiin.

Keskustelevuus ja vuoropuhelu (dialogisuus) on paitsi hankkeen luonteenpiirre myös sen keskeinen menetelmä. Toisaalta se merkitsee henkilökohtaisia luottamussuhteita tutkimusaineiston tavoittamisen ja luotettavuuden varmistamiseksi sekä tutkimusetiikan ylläpitämiseksi. Toisaalta se merkitsee alan kehittämistä tukevaa avointa näkökulmien vaihtoa eri kontakteissa, sekä niissä tavoitettujen näkökulmien levittämistä.

Perustietoja ja huomioita hankkeen aihepiiristä työstetään kirjallisesti julkaistavaksi eri nettifoorumeille, artikkeleina ja kirjamuodossa. Tietoja ja huomioita levitetään alan toimijoiden henkilökohtaisissa ja ryhmätapaamisissa, luennoiden ja työseminaareissa. Samalla pyritään yleisempään, nuorisotyötä koskevan julkisen keskustelun edistämiseen.

Verkkoluentojen sisältöjä videoina ja teksteinä

Vuonna 2013 keskitytään koottujen seurantatietojen käsittelyyn ja tekstien tuottamiseen. Yhteyksiä hoidetaan enemmän sosiaalisen median ja viestien tarjoamin yhteyksin.

Hankkeen viestinnässä tavoitellaan perinteistä tutkimusilmaisua moninaisempaa tyylien ja kanavien käyttöä – tarkoituksella tavoittaa erilaisia vastaanottajia ja hyödyntää luonteeltaan erilaista informaatiota. Etenkin muutoksia koskevien tietojen ja huomioiden levittäminen ymmärrettävästi edellyttää paitsi niiden harkittua jäsentämistä myös niiden esittämistä eri tavoin.

Vuonna 2012 on kehitetty verkkoluennointia yhteistyössä Verkkonuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksen (VERKE) kanssa. Editoituja video- ja tekstimateriaaleja julkaistaan verkossa alkuvuonna 2013.

Nuorisotyötä koskevan informaation käsittelyssä pyritään tieteelliseen eli arvioitavaan ja vertailukelpoiseen menettelyyn, sekä tehtävien tulkintojen reflektoitavuuteen. Ajankohtaisen ja seuranta-aineiston tarjoamia tietoja ja näkökulmia verrataan tietoihin nuorisotyön virallisesta kuvasta. Eri lähteiden ja aineistotyppien yhdistelyllä voidaan sekä varmistaa informaation tiedollista arvoa, että esittää erilaisia näkökulmia.

Vuoden 2012-kuluessa on käyty tutkijoiden välistä vuoropuhelua suomalaista nuorisotyötä koskevasta tietoperustasta ja sen haasteista. Näkökulmista työstetään tietoja yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran ja -verkoston kanssa.

Aiheen julkinen käsittely jatkuu vuonna 2013 alkaen NUORI 2013 – suurtapahtumasta, jossa Petri Cederlöf toimii myös seuranta- ja raportointitehtävissä.

Hankkeen verkkosivut
Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus
Nuorisotutkimusseura

Katse järjestöosaamisen kehittämistuloksiin ja tulevaisuuteen: Järjestöosaajana työmarkkinoille -projekti siivittämässä koulutuksen ajantasaistamista

HUMAKin johtama kuuden korkeakoulun Järjestöosaajana työmarkkinoille -ESR-projekti on reilun neljän vuoden toiminnan myötä tulossa päätökseen. Hankkeessa on nostettu korkeakouluhenkilöstön järjestötyön osaamista sekä tiivistetty ja laajennettu korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyötä.

Keskeisenä projektin työkaluna ovat olleet korkeakouluhenkilöstön järjestöissä toteuttamat usean kuukauden mittaiset työelämäjaksot. 39 korkeakoulujen henkilöstön edustajaa on toiminut yli kolmessakymmenessä erityyppisessä järjestössä valtakunnallisista paikallisiin organisaatioihin.
Järjestöissä opettajat ja TKI-työntekijät ovat osallistuneet kehittämishankkeisiin liittyen muun muassa nuorten osallisuuden vahvistamiseen, mielenterveyspalveluihin, vajaakuntoisten ja vammaisten ammatilliseen kuntoutukseen, perhepalveluihin, ikääntyvien ja iäkkäiden toimintakykyedellytysten vahvistamiseen, yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseen ja monikulttuurisuuteen. Työelämäjaksoilla toimineet ovat tutustuneet myös järjestötyön 'yleisiin lainalaisuuksiin', kuten vapaaehtoistoimintaan ja yleishyödyllisyyden ja palvelutoiminnan rajapintoihin. Tarkoituksena on, että hankittu kokemus välittyy opiskelijoille selkeänä kuvana järjestötyössä nykypäivänä tarvittavasta osaamisesta.

Projektissa on kurottauduttu myös Suomen rajojen yli ja tutustuttu järjestötyöhön ja -koulutukseen Euroopan eri maissa. Korkeakouluhenkilöstö on tutustunut muun muassa maahanmuuttajajärjestöjen toimintaan Ruotsissa, vapaaehtoistoiminnan laadunhallintaan Alankomaissa sekä kansalaistoiminnan keskusten organisointiin ja rahoitukseen, nuorten osallisuuden lisäämiseen sekä korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyörakenteisiin opiskelijoiden työllistymisen edistämisessä Iso-Britanniassa.

Opetuksen kehittämisessä tuloksina ovat olleet järjestötyötä ja kansalaisyhteiskuntaa käsittelevien opintojaksojen ja Yhteisöjen kehittäminen -moduulin sisällyttäminen projektissa toimineiden eri korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Oppimisympäristöjen kehittäminen puolestaan on konkretisoitunut tiivistetympänä ja rakenteellisempana yhteistyönä kansalaistoiminnan keskusten kanssa, järjestöjen perustamina alaosastoina korkeakouluihin ja järjestöaiheisen opinnäytetyöpankin luomisena.

Projektin Tampereella pidetyssä päätösseminaarissa 6.11. käsiteltiin projektitulosten lisäksi tulevaisuuden näkymiä. Seminaarissa esiintyneen Invalidiliitto ry:n toimitusjohtaja Marja Pihnalan mukaan kilpailun ja järjestötoiminnan muotojen lisääntyminen, palveluiden kehittäminen, väestön ikääntyminen, monikulttuurisuuden huomioiminen ja rahoituskysymykset asettavat enenevässä määrin haasteita järjestöjohtamiselle ja -osaamiselle. Tilaisuudessa oltiin yhtä mieltä siitä, että järjestöalan osaamisen tunnistamistyötä ja järjestötyön profilointia tulee jatkaa.

Projektin aikana järjestö- ja korkeakoulukentän esiin nostamat alan kehittämistarpeet synnyttivät uusia hankeideoita. HUMAKin johtamana on käynnistymässä Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä -esiselvitysprojekti (ESR).

Lisätiedot:
Anne Holopainen
Projektipäällikkö
p. 020 7621 255
jarjestoosaaja.humak.fi
Lisätietoja uudesta projektista: Esa Ylikoski

NUORI2013 -tapahtuman valmistelut opiskelijan kokemana

Kuin vuoristorata

Tulisipa jo tammikuu, opiskelijatiimin osalta olisi kaksi juttua jo rauhoittunut ja voisi keskittää uuden vuoden energiansa NUORI2013 -tapahtumaan. Olen HUMAKin opiskelijatiimiläisenä saanut kutsun tulla mukaan tapahtuman viestintätiimiin ja olen todella innoissani tapahtumasta ja siihen liittyvästä työstä. Tietysti opinnollistaminenkin on hyvä motivaatio, mutta ennen kaikkea haluan kokea, tehdä ja nähdä sen, mitä tällaisen ison tapahtuman takana on. Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, keihin pitää olla yhteydessä, miten ottaa yhteyttä eri paikkoihin ja miten saada ihmiset riittämään sinne mihin tarvitaan tapahtuman aikana.

Tuntuu, kuin olisin menossa ensimmäistä kertaa huvipuistoon: ilmassa hieman kutkuttavaa jännitystä, iloa, intoa ja ties mitä vuoristoratoja edessäpäin.

Otan kuitenkin huomioon, ettei kaikki mene aina kuin ajattelee, siksi lähden mukaan myös pienellä terveellä pelolla.

Tuliko vielä selville, että olen todella iloinen tulevasta, jo alkaneesta, jutusta. 

”Tuntuu, kuin olisin menossa ensimmäistä kertaa huvipuistoon: ilmassa hieman kutkuttavaa jännitystä, iloa, intoa ja ties mitä vuoristoratoja edessäpäin. Ja tämä kaikki on mahdollista kokea Nuori2013-tapahtuman viestintätiimiläisenä.

 Nadja Mäkelä, toisen vuoden yhteisöpedagogi (AMK) –opiskelijatiimiläinen Jyväskylästä. 


Nuorelta nuorelle

En oikein tiedä, mistä minun pitäisi aloittaa. Pääseminen osalliseksi NUORI2013-tapahtuman järjestämisestä on ainutlaatuinen tilaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuden päästä näkemään, mitä tapahtuman kulisseissa todellisuudessa tapahtuu. Kaikkea ei rakenneta yhdessä päivässä, eikä edes kahdessa. Ajatukset tulevasta ovat hieman kauhunsekaiset, tehtävää tulee varmasti olemaan paljon. Samalla kuitenkin uskon, toivon ja tiedän, että tapahtuman toteuttaminen osana viestintätiimiä on hieno tilaisuus päästä kehittämään ammatillista osaamistani tulevaisuutta ajatellen. Verta, hikeä ja kyyneleitä on luultavasti luvassa, mutta siitä huolimatta odotan innolla, mielenkiinnolla ja positiivisella jännityksellä, että pääsemme kunnolla vauhtiin tapahtuman suunnittelussa ja näemme kovan työn tuloksen. Ahkeruus palkitaan, niinhän sitä sanotaan.

Innokkaat viestintätiimiläiset valmiina haasteisiin. HUMAKin Äänekosken kampuksen Carita Hänninen (vas), Oona Laiho, Nadja Mäkelä, Minna Kupiainen, Sonja Ahtiainen, Jyväskylän kampuksen opintosihteeri Marja Mihari ja Äänekosken opintosihteeri Anu Tukia ensimmäisessä suunnittelukokouksessa. ”Tavoitteenamme on jokaisen tiimiläisen tehdä 10 opintopisteen edestä erilaisia tapahtumaviestintään ja -markkinointiin liittyviä töitä. Luvassa siis verta, hikeä ja kyyneleitä”, pohtii yhteisöpedagogi(AMK)-opiskelija Oona Laiho.

Oona Laiho, kolmannen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Äänekosken kampukselta



Nuori2013-tapahtuman kulisseissa

Maanantaina 19.11 tapasimme Allianssin koulutussuunnittelijan Seija Majasen. HUMAK ja Allianssi ovat tehneet yhteistyösopimuksen Nuori2013-tapahtumaan, ja tässä vaiheessa minä sekä lukuisat opiskelijatoverimme astumme mukaan kuvaan. Tehtävänämme on vastata tapahtuman aikaisesta sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Näin tämän vuoden puolella pidämme huolen siitä, että Nuori2013-tapahtumaa markkinoidaan sen ainutlaatuisuudelle sopivalla tavalla. Olen hiukan kahden vaiheilla: haukkasimmekohan nyt liian ison palan kakkua vai tuleeko tämä onnistumaan meiltä?

Mahdollisuus on kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen ja ehdottomasti kokemisen arvoinen. Olen opiskellut nuorisotyötä vuodesta 2007 lähtien, eli viisi vuotta tällä alalla on tullut jo oltua. Mukana olen ollut monessa tapahtumassa, harjoittelupaikassa ja työympäristössä. Siltikin, mitään näin uniikkia tapahtumaa en ole kohdannut. Nuori2013 on erinomainen tilaisuus verkostoitumiseen, ja odotan innolla, minkälaisia mahtavia persoonia tulen tammikuussa tapaamaan. Epäilyksistäni huolimatta, olen kehittynyt paljon oman nuorisotyötaipaleeni varrella, enkä usko että olisin muutama vuosi sitten ollut valmis tällaiseen rupeamaan. Nyt kuitenkin odotan erittäin innolla, että pääsen kunnolla käärimään hihani ja töihin!

Kirjoittaja on HUMAKin opiskelija Carita Hänninen

Mikä NUORI2013? 

Tammikuussa 2013 nuorisoala kohtaa NUORI2013 -tapahtumassa, kun järjestöjen, kuntien, seurakuntien, työpajojen ja nuorisotutkimuksen ammattilaiset kokoontuvat samoille ammattilaispäiville. Tapahtumaan odotetaan 2 000 osallistujaa. NUORI2013 on myös ainutlaatuinen toimialan kohtaamispaikka. Tapahtumaa suojelee tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Alussa oli kyyninen asenne…

Vielä kohtalaisen lyhyen elämäni saatossa on vastaani tullut ja mennyt erilaisia kasvatukseen, ohjaukseen ja johtamiseen liittyviä ilmiöitä, villityksiä ja jopa muodillisia oikkuja. Ismejä, joiden nimeen, etunenässä innovatiiviset yritysjohtajat, myöhemmin oppilaitosjohtajat ja kuntapäättäjät vannovat. Kyyninen, myönnetään, asenteeni tämän päivän villitykseen eli erilaisiin coaching-tekniikoihin ja valmentavaan työotteeseen sekä valmentavaan esimiestyöhön on pinnalla. Tuskaistakin.

Tammikuussa Jyväskylässä Allianssi ry järjestää  Nuori2013-tapahtuman, jossa 50 HUMAK-opiskelijaa saa oppia käytännössä tapahtumatuottamista, markkinointia, viestintää, nuoriso- ja järjestötyötä, monikulttuurisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä – kuunnellen, tehden ja arvioiden. Kuvan tunneli johdattaa Nuori2013-tapahtuman vieraat ja tekijät Jyväskylän matkakeskuksesta Jyväskylän Paviljonkiin.

Pääsin mukaan työnantajani järjestämään koulutukseen. Onneksiko? Yritän ponnistaa puhtaalta pöydältä HUMAKin Valmentajakoulutuksessa. Ennakkoasenteeni on nyt tiedossa ja se on, mikä on. Asenteeseeni liittyy niin keskeisesti oma eletty elämä, syntynyt historia. Yllättävää – ehkäpä ei kuitenkaan. Entisenä urheilijana (tosin taso vain paikallinen tai korkeintaan piirikunnallinen), ja osin vielä nykyisenäkin urheilijana (lentopalloa naisten alimmalla sarjatasolla) ja lentopallovalmentajana olen vannonut (ja toistaiseksi vannon) perinteiseen valmennukseen. Ja työelämässä perinteiseen dialogiseen ohjaukseen. En osaa niitä yhdistää. En käsitteinä, en myöskään käytäntönä. Mielessäni ne ovat kaksi toisiaan työntävää, jopa vastakkaista voimaa. Lyhyt perustelu: Minulle meidän naisten lentopallovalmentaja Mikael Paahto (HUMAK-opiskelija muuten) on johtaja, joka sanoo ja päättää ja me naiset tehdään sen mukaan. Valmentaja on Johtaja isolla jiillä, jolta ei turhia kysellä ja jonka päätöksiä ei kyseenalaisteta.

…joka kumpusi vanhoista kokemuksista…

Kahdeksan tuntia opettajuutta ja ohjausta omassa ammattikorkeakoulussa. Humanistisella, toista ihmistä kunnioittavalla ja hänen ainutlaatuisuutta korostavalla sekä yksilön vapauttakin korostavalla asenteella. Sivistyksen, myös sydämensivistyksen kunnioitusta. Kotiin, voileipä, lepoa 10 minuuttia ja siitä suoraan valmentamaan varhaisteinejä, joista osa jo hyvinkin puberteetin vallassa. Fyysisen, mutta myös henkisen kasvun tuska on aistittavissa. Humanistiselle ihmiskäsitykselle ja tässä kohtaan oppimiskäsitykselle tunnusomainen oppilaan ja opettajan keskinäinen ja aktiivinen vuorovaikutus toimii, painopiste valmennuksessa on pelaajan kasvussa ja itsensä toteuttamisessa. Sisäinen motivaatio voi välillä olla isän tai äidin tahto, taito itse asettaa tavoitteet ovat vielä vähäiset. Valmentajana ja erityisesti teknisesti haastavan lentopallon valmentajana behavioristinen oppimisteoria tulee vastaan. Valmentajana näytän mallin ja pelaaja voi toistaa liikettä kunnes hän ja erityisesti hänen kehonsa ja mielensä muistavat sen. Humanistiseen oppimiskäsitykseen kuuluva opettajan, tässä tapauksessa valmentajan rooli ohjaajana, valmentajana ja fasilitaattori ontuu. Pelaajien iästä ja kokemustausta, ehkäpä motivaatiostakin ja jostain muustakin, mitä en osaa tulkita, johtuva taidottomuus itseohjautuvuuteen tulee vastaan. Pyydän: venytelkää. Vastaus: naurua, kikatusta ja hilpeää seurustelua. Jokunen venyttelyliike, mutta eniten lämpenee valmentajan mieli. Mieleen tulee vanha viisaus: Hyvä valmentaja pitää kuria ja kuuntelee. Nyt en enää kuuntele. Nyt pidän kuria. Jo 4½ vuotta lentopalloilevien, keskimäärin 12-vuotiaiden tyttöjen valmentajana arki on joskus muuta(kin) kuin kuuntelua.

ja jossa dialogisuus oli vielä harhaa.

Vapaaehtoistyö voi olla toista kuin palkkatyö. Opettajuus HUMAKissa on antanut useita mahtavia oppimiskokemuksia tilanteista ja prosesseista, joissa on saanut yhdessä ohjattavan kanssa oppia. Niin asiasta itsestään, kuin siitä prosessista, jossa asiaa, substanssia, on viety eteenpäin. Onpa kyseessä ollut oppariohjaus, suuntautumisen projektin ohjaus tai harjoittelun ohjaus, keskiöön nousee taito kuunnella. Vuorovaikutuksellisesti ihanteellinen tilanne mahdollistaa toisen kuuntelun, yhdessä ajatusten tutkimuksen ja luvan ajatella luovasti ääneen. Kysyä ja kyseenalaistaa. Päämäärä tai sen saavuttaminen ei ole keskiössä, vaan itse oppimisen matka. Seuraavaksi työssäni saan olla mukana ainakin kahdessa matkassa.

Konkreettisia ryhmäohjauksen koekenttiä…

Tammikuussa yhdessä 50 HUMAK-oppijan kanssa teemme Nuori2013-tapahtumaa Jyväskylän Paviljonkiin. Dialoginen ohjaus ja dialoginen oppiminen ovat tavoitteenamme. Opimme toisiltamme, allianssilaisita, kaikilta tekijöiltä ja toimijoilta. Olemme silmä tarkkana ja korvat auki. Toivon, että meillä on yhdessä aikaa tehdä prosessiamme. Toivon, että meillä on aikaa antaa ja ottaa vastaan huomiota. Toisen kunnioitus ja arvostus ovat myös toivottavasti humanistisen ihmiskäsityksen ja oppimiskäsityksenkin kautta sisäistettynä. Näitä samoja asioita toivon kokevani myös HUMAKin toisessa matkassa, jossa yhdessä vahvistamme korkeakoulumme markkinointia ja viestintää. Niin sisäistä kuin ulkoistakin. Ulkoisessa viestinnässä keskiössä on uusien opiskelijoiden rekrytointi ja heidän sitouttaminen uuteen oppilaitokseensa. Näitä matkoja, prosesseja, yritän peilata valmentajakoulutuksessa. Hyviä ryhmäohjauksen käytäntöjä niistä ei vielä ole, sillä työ on vasta alkanut, mutta tahto yrittää on olemassa. Ja yhdessä tekeminen keskiössä.

Teksti ja kuva: Maarit Honkonen-Seppälä, lentopallovalmentaja ja -valmennettava sekä valmentajankoulutettava