Kotiseudun nuorisotoimi - luonteva paikka ensimmäiselle harjoittelulle

Suoritin yhteisöpedagogiopintoihini kuuluvan viestinnän ja markkinoinnin perusteet - opintojakson harjoitteluna. Tämä tarkoitti sitä, että lähtisin jo ensimmäisenä opintovuotenani harjoitteluun oikeaan työelämään. Paikkaa miettiessäni muistin oman kotiseutuni ja sen nuorisotoimen, eli Mänttä-Vilppulan nuorisotoimen. Oman paikkakuntani nuorisotoimi oli antanut minulle lapsena paljon, joten halusin viedä oman panokseni heille ja olla siten mukana viemässä kotiseudun nuorisotyötä eteenpäin. Onneksi sain myönteisen päätöksen harjoittelupaikan nuorisoasiainhoitajalta, sekä jakson vastaavalta Maarit-lehtorilta. Saisin siis mennä jo ennestään tuttuun paikkaan, mutta nyt aivan uudella asenteella ja uteliaisuudella ja ripauksella tietoa viestinnän ja markkinoinnin käytänteistä, teorioista sekä tärkeydestä.

Harjoittelun tekeminen omalle paikkakunnalle tuntui turvalliselta ja luontevalta. Olen lapsena ollut Mänttä-Vilppulan nuorisotoimen järjestämillä leireillä ja tapahtumissa. Järjestin myös kahdeksannella luokalla ystäväni kanssa discon Vilppulan nuorisotalolle, jolloin nuorisotoimen työntekijät auttoivat meitä järjestelyissä. Osa nuorisotoimen työntekijöistä oli siis minulle jo entuudestaan tuttuja. Lapsena nuorisotoimen tapahtumissa mukana oleminen kehitti myöhemmin ammatillisen uteliaisuuden siitä, kuinka työtehtävät Mänttä-Vilppulan nuorisotoimessa hoidetaan.

Itse harjoittelu sujui hyvin. Oli innostavaa työskennellä tutuissa pakoissa, kuten Vilppulankosken koululla, missä kävin peruskoulun alaluokat. Oli hienoa huomata nuorisotoimen toiminnan kehittyminen ja laajentuminen. Uutena asiana minulle tuli yhteistyö koulujen kanssa, jota ei vielä ollut silloin, kun itse kävin yläastetta.

Sain työskennellä yhdessä entisen opettajani kanssa, kun olin mukana ohjaamassa yläkoulun tyttöjä puukäsitöissä. Oli helppoa lähestyä paikkakunnan nuoria niin kouluissa kuin nuorisotaloilla, koska lähes aina löytyi jutunjuurta, esimerkiksi opettajista tai muista tutuista. Tuntui mukavalta tehdä töitä tutuissa paikoissa ja tuttujen ihmisten kanssa, ja samalla saada uutta näkökulmaa kotiseudun nuorisotyöstä.

"Sain jättää kädenjälkeni Nikke Knakkertonin kuvan muodossa nuorisotalon seinään”, kiteyttää yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Sonja Ohvo ensimmäisen harjoittelunsa eli Viestinnän ja markkinoinnin perusteiden satoa.

Nuorisoasiainhoitaja Lillukkamäki otti minut useamman kerran mukaansa kaupungintalolle kahville, jonka seurauksena sain tutustua kaupungin virkamiehiin rennoissa merkeissä. Kaupungintalon kahvihuone, sekä sen toimintakulttuuri tulivat tutuiksi. Tämän johdosta sain huomata, että pienen paikkakuntani vahvuuksia ovat tiiviit verkostot! Ja oppijakson teoria sisäisestä viestinnästä konkretisoitui myös hyvin.

Harjoittelu on nyt takanapäin. Tuntuu mukavalta, kun on perillä oman synnyinseutunsa nuorisotoimesta ammatillisessa mielessä. Sekin tuntuu mukavalta, että pystyi auttamaan heitä viestinnän ja markkinoinnin laajassa maailmassa. Pelkästään somea ei taideta korostaa missään kunnassa liikaa. Tästä onkin hyvä jatkaa kohti uusia haasteita ja harjoittelupaikkoja!

 Sonja Ohvo, H11, HUMAKin Äänekosken kampuksen yhteisöpedagogi (AMK)-opiskelija.

Unelmista totta: vuosi opiskelijatiimissä

Vuoden 2012 opiskelijatiimimme koostuu kahdeksasta Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijasta. Tiimi toimii Jyväskylässä, kansalaistoiminnankeskus Mataran yhteydessä,
jossa sijaitsee myös TKI-HUMAK Akseli -osaamiskeskus. Meillä on joukossamme yhteisöpedagogiksi-, sekä kulttuurituottajaksi opiskelevia nuoria naisenalkuja.

Tiimimme sisältää valtavan määrän erikoistumista omilta aloiltamme perhetyöstä festivaalin tuottamiseen, sekä järjestötyöstä ennaltaehkäisevään työhön nuorten parissa.

Vuoden aikana tavoitteenamme on tiimiytyä, muodostaa pienempiä ryhmiä ja pyörittää omaa yritystä
oppimisen ohella valmentajamme Tero Lämsän opastuksella. Se, mihin opiskelijavuosi meidät vie on tuntematon, joten toivotammekin teidät tervetulleeksi seuraamaan kanssamme unohtumatonta opinvuottamme blogin muodossa.

Uskon, että luvassa on hikeä, tuskaa ja kyyneleitä. Mutta ennen kaikkea: onnistumisia
ja itsensä voittamista!

Esittelemme kaikki tiimiläiset kuvineen blogissamme. Muistakaa tilata blogimuistus itsellenne!

Vuoden 2012 tärkeitä päivämääriä: Laittakaa kalenteriinne!

• 30.10.12 klo 13-15 Opiskelijatiimin markkinat, Vanhat Veturitallit

Mitkä ovat opiskelijatiimin markkinat? Opiskelijatiimin markkinat on tapahtuma
jossa järjestöillä, yrityksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus tulla tutustumaan
tämän vuoden opiskelijatiimin TiimiX:ään. Markkinoilla esittäytyvät tämän vuoden
tiimiläisten uudet yritykset sekä osuuskunta Luovatron.

• 12.12.12 Kauppakeskuksen lapset -seminaari

Seuraa tiimin matkaa opiskelijoiden blogissa
Lue lisää opiskelijatiimistä

Teksti: vuoden 2012-2013 opiskelijatiimi

Aikuisena yhteisöpedagogiksi: Tavoitteena tutkinto, uusin ammattitieto ja itsensä kehittäminen

Kokemusten jakaminen toisten kanssa ja oman osaamisen laajentaminen on tärkeätä, kun ihminen jatkaa aikuisena opintojaan. Ryhmän henki on merkittävä opiskelumotivaation lisääjä. Näin on ainakin Nurmijärven kampuksella tänä syksynä aloittaneessa aikuisopiskelijaryhmässä. Yhteisöpedagogiksi (AMK) opiskellaan yhdessä, hyvässä yhteishengessä, yhteisössä, joka luonnehtii itseään seuraavasti: avoin ja positiivinen, vuorovaikutteinen, toisilta oppiva, sitoutunut ja innokas.

Vahva kytkentä työn ja opiskelun välillä

Tutkintoa opiskellaan työn ohella. Monimuoto-opintojen 3-4 päivän mittaiset lähiopetusjaksot pidetään keskimäärin kerran kuukaudessa. Niiden välillä työskennellään itsenäisesti, suoritetaan verkko-opintoja tai harjoitellaan alan työpaikoissa.

Nurmijärven ryhmän työpaikkoja ovat mm. lastensuojelu, järjestöt, kunnallinen nuorisotyö, mielenterveystyö, taideterapia, koulu, työvoimahallinto, seurakunnat, etsivä nuorisotyö.

Järjestötyötä oppimassa

Espoolainen Mikko Kauhanen haluaa laajentaa järjestötyön osaamistaan.

- Olen lastenohjaaja, lisäksi lasten ja nuorisotyön erityisohjaajan tutkintoni on valmistumassa. Mielestäni yhteisöpedagogi (AMK) sopii hyvin täydennykseksi ja monipuolistaa ammattitaitoani. AMK-tutkinnon suoritettuani määräaikainen työni vakinaistetaan.

- Työn ja opiskelun yhdistäminen onnistuu hyvällä aikatauluttamisella, kertoo kohta kolmen lapsen isä. Myös kolmivuorotyössä voi päivystyksessä tehdä opiskelutehtäviä.

”Haluan panostaa ennaltaehkäisevään työhön”

Helsingin kaupungilla lastenkodissa työskentelevä lasten ja nuorten erityisohjaaja Tuija Ahola on tehnyt uransa erityisvarhaiskasvatuksessa päivähoidon puolella ja haluaa nyt päivittää tutkinnon ja laajentaa työtehtäviään esim. järjestökenttään.

- Minua kiinnostaa työskentely nuorten kanssa. Harkitsin ensin sosionomiopintoja, mutta haluan panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Siihen saan yhteisöpedagogiopinnoista hyvät valmiudet. Hyvä, että löysin tämän koulutuksen, joka oli minulle ennestään tuntematon.

Opiskelijat tulevat Nurmijärvelle koko maasta. Ryhmän kaukaisimmat ovat Mäntästä ja Kotkan-Haminan seudulta.

”HUMAK oli ainoa mikä kolahti – yliopiston lisäksi”

Uudet työtehtävät ovat edessä Liisa Länsmansilla. Hän siirtyy Kotkan koulutuskuntayhtymästä Haminan seurakunnan lähetys- ja vapaaehtoistyön sihteeriksi lokakuun alussa.

- Uusi työ vapaaehtoistyön koordinaattorina antaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Voin kehittää työtäni, kertoo Länsmans. – Opetuksessa käytettävät menetelmät ovat sovellettavissa. Aiempaa työkokemusta minulla on lapsi-, perhe- ja nuorisotyössä sekä järjestöissä ja politiikassa. Myös yritysmaailma on ympäristönä minulle tuttu.

- Minulle tärkeitä asioita ovat erilaisuuden hyväksyminen, huolenpito ja humanistis-kristillinen ihmiskäsitys.

Yhteisöpedagogi (AMK) tutkinnon suorittaminen aikuiskoulutuksena kestää aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen.

Tänä syksynä myös HUMAKin Joensuun kampuksella alkoi yhteisöpedagogi (AMK) -tutkintoon johtava aikuiskoulutus. Kevään 2013 yhteishaussa valitaan uusi ryhmä Nurmijärvelle ja Tornioon.

Lisätietoja hakuun tulevista koulutuksista 

Teksti ja kuvat: Tuula Johansson

Johan loikkasi! SAMMAKKO avaa ovia ammattikorkeakoulumaailmaan

Tänä syksynä käyntiin pyörähtänyt HUMAKin, Diakin, Arcadan ja Haaga-Helian 4Y-yhteistyönä toteutettava maahanmuuttajataustaisia korkeakouluopintoihin valmentava koulutus pyrkii tarjoamaan vastauksia kysymykseen: ”Mitä meistä tulee isona?”

Koulutus on ensimmäinen laatuaan neljän yksityisen ammattikorkeakoulun yhteisvoimin toteuttamana.

”Neljä viisasta rehtoriamme laittoivat neljä viisasta päätään yhteen pohtiessaan korkeakoulujemme toisiaan täydentäviä piirteitä, ja tuloksena siitä syntyi SAMMAKKO. Vuoden aikana opiskelijat tulevat kuulemaan erilaista opiskelumahdollisuuksista ja saavat arvokasta taustatietoa vaihtoehtojen pohtimiselle", kertoo Pirkko Salo Diakista.

Kauniaisten Työväen Akatemiassa vuoden alussa käynnistynyt kaksivuotinen koulutus puolestaan valmistelee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita HUMAKin kulttuurituotannon opintoihin. Molemmille koulutusmuodoille on olemassa selkeää tilausta.

”Koulutus perustettiin tarpeesta, sillä maahanmuuttajataustaisilla hakijoilla on ollut vaikeuksia päästä kiinni ammattikorkeakouluopintoihin. Tarjoamme avoimen ammattikorkeakoulun opintokokonaisuudet, joihin opiskelijat osallistuvat yhdessä Kauniaisten kampuksen kulttuurituottajaopiskelijoiden kanssa samoissa ryhmissä”, summaa koulutuksen suunnitellut kulttuurituotannon lehtori Terhi Dahlman.

Porukka täynnä positiivista pöhinää

Lukuvuoden mittainen SAMMAKKO koulutuskokonaisuus valmentaa 23 valittua opiskelijaa suomalaisiin ammattikorkeakouluopintoihin. Monikulttuurisen ryhmän juuret jalkautuvat laajalle: opiskelijoita löytyy muun muassa Armeniasta, Somaliasta, Marokosta, Venäjältä, Iranista, Afganistanista, Kroatiasta, Kazakstanista, Virosta ja Perusta.

”Kokonaisuudessaan ryhmällä on jo nyt erittäin korkea suomen kielen taitotaso,”, ihasteli SAMMAKKO-ryhmän toinen suomen kielen opettaja Aino Norrbacka Haaga-Heliasta.

Svetlana Liukkonen (Viro), Keramat Mitra (Iran), Olga Litvinova (Venäjä) ja Vigen Oganesyan (Armenia) tapasivat ensimmäistä kertaa porukkana SAMMAKKO koulutuksen merkeissä.

Suomen kielen kohentamisen lisäksi moni opiskelijoista haaveilee tulevaisuudessa terveydenhoito- ja sosiaalialan opinnoista. Suunnitelmissa vilahtelivat myös muun muassa insinöörin, viittomakielentulkin ja opettajan urapolut. Osaamispääomaa energisestä ja motivoituneesta porukasta ei puutu: työhistoriaa löytyy aina käsityönopettajasta verovirkailijaan, kielten opettajaan, elektroniikka-asentajaan kuin markkinointikoordinaattoriin saakka.

"Toivon, että SAMMAKKO auttaa minua nostamaan suomen kielen tasoani ja parantaa mahdollisuuksiani päästä opiskelemaan yrittäjyyttä", kertoo pankkivirkailijana ja kirjanpitäjänä uransa tehnyt Olga Litinova Venäjältä.

Repullinen tuhtia evästä opintielle

SAMMAKKO-koulutus pitää sisällään opiskeluvalmiuksien vahvistamista, suomen ja ruotsin kielen opintoja, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen opintoja, yhteiskunta- ja työelämätaitoja sekä yrittäjyysopintoja.

Karavaaniopetuksena toteutettava opintokokonaisuus on jaettu niin, että jokainen AMK toteuttaa kahdeksan opintopistettä 32 pisteen kokonaisuudesta. HUMAKin toteutusvastuulla on yhteiskuntavastuu- ja työelämäntaidot -opintokokonaisuus.

"Meillä opiskelijat pääsevät pureskelemaan valtion, kunnan, kansalaisjärjestöjen, suomalaisen lainsäädännön ja koulutusjärjestelmän pelisääntöjä. Samalla tutustutaan tuleviin humakilaisiin opiskelukavereihin ja oppimisympäritöihin", summa lehtori Hanna Laitinen HUMAKista.

Teksti ja kuva: Elina Räihä

Muutoksen rapinaa

Syksy on ehtinyt jo pitkälle. Ulkona on niin harmaata. Pihanurmikolla yksinäinen siili tuhisee tyytyväisenä: lehdet alkavat kertyä nurmikolle sopiviksi keoiksi talven varalle. Siihen on hyvä käydä pienen siilin uinumaan.

Elämä HUMAKin verkostoseinien sisällä on kuitenkin täynnä kuhinaa. Vaikka välissä on kerros ja kolme ovea, yhteisöpedagogi YAMK –opiskelijoiden elämäntäyteiset naurunremakat kaikuvat huoneeseen, jossa istun kirjoittamassa. Dostojevski kirjoittaa houreensekaisesta miehestä, joka kirjoittaa kellarissa. Täällä huoneen ikkunasta näkyy vastapäisen rakennuksen parvekkeille ja asuntoihin. Niissäkin on elämää, riemuineen ja suruineen, makuineen ja tuoksuineen. Pieniä elämänmakuisia ihmisyhteisöjä arjessaan.

Oma työpöytäni on sekainen. Kaksi kuukautta on tehnyt tehtävänsä: paperipinoja, kirjoja ja julkaisuja, kaksi kahvikuppia sekä kaunis kynttilä, jonka yhteistyökumppani toi syksyn pimeyden varalle. Aloitin työni HUMAKiin perustetun järjestötyön yksikön johtajana elokuussa. Jo nyt tämä yhteisö tuntuu ihan kodilta, vaikkakin työsellaiselta. Yhdessä kollegani, nuorisotyön yksikön johtaja Katariina Soanjärven, ja koko nykyisen järjestö- ja nuorisotyön yksikön henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa piirrämme karttaa, jonka mukaan yhteisöpedagogikoulutusta kehitetään HUMAKissa ja valtakunnallisestikin jatkossa.

HUMAKin organisaatiouudistus tuo tulevina vuosina paljon uutta myös HUMAKin yhteisöpedagogikoulutukseen. Koulutusta aletaan järjestää uusilla paikkakunnilla entistä vahvemmissa, monialaisissa yksiköissä. Opinnot tuodaan entistä tiiviimmin alueen työelämän luokse ja niitä kehitetään yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Opetussuunnitelmassa kirkastetaan erilaisiin työelämän tehtäviin rekrytoituvien työkaluosaamista ja toimialan tuntemusta sekä varmistetaan yhdessä työelämän toimijoiden kanssa, että koulutus tarjoaa tämän päivän vaatimusten lisäksi taidot tulevaisuuden työelämän haasteisiin sekä aktiivisen halun ja kyvyn kehittää itse itseä myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. Jakautuminen kahteen itsenäiseen yksikköön yhteisöpedagogikoulutuksen sisällä varmistaa entistä tiiviimmät ja luontevammat yhteydet niin järjestö- kuin nuorisotyönkin kentälle siten, että HUMAK on jatkossakin molempien kenttien johtava korkeakouluttaja Suomessa. Tahtotilana on myös, että HUMAK on aina luonnollinen korkeakouluyhteistyökumppani koko Suomessa kaikille, jotka haluavat kehittää järjestö- tai nuorisotyön työelämää ja arkea. Ja yhtä itsestään selvänä tahtotilana on, että me HUMAKin yhteisöpedagogit olemme jatkossakin yhtä perhettä, joka kehittyy ja menestyy yhdessä siinä missä ottaa kehittämishaasteetkin yhdessä vastaan.

Kuten kaikki uudistukset, tämäkin uudistus voi syödä joinakin hetkinä niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin voimavaroja. Arjen keskellä tärkein työ on kouluttaa ja kehittää arjen työelämää tai opiskella sen haasteita kohti. Uudistukseen on varattu hyvin voimavaroja, mutta uudistus vaatii aina myös paljon sisäistä keskustelua, aikaa ja henkistä energiaa. Sitä varten tätä uudistustyötä tehdään yhdessä koko HUMAK-yhteisön kanssa pitkällä aikavälillä. On tärkeä kuulla ja kuunnella, puhua ja tunnustella. Aika yksinkertaisia asioita pohjimmiltaan, mutta hektisen arjen keskelle tuotuina myös sellaisia, joita täytyy muistaa tietoisesti tehdä. Yhteisöpedagogille on luontevaa kehittää yhteisöä ja itse kehittyä osana yhteisöä. Siksi olen niin turvallisin mielin siinä, että me osaamme viedä tämän yhteisen projektimme eteenpäin siten, että lopputuloksena on entistäkin vahvempi HUMAKlainen yhteisöpedagogikoulutus ja yhteisöllisyys.

Niin ja se siili siellä nurmikolla. Se ihastelee pienenpienet silmät loistaen vanhaa pariskuntaa, joka haravoi lehtiä nurmikolla. He katsovat aina välillä toinen toisiaan silmiin sanattomasti. Rakentavat siilille pesää talven varalle, ehkä tietämättäänkin. Pariskunta köpöttelee rinta rinnan pienin askelin eteenpäin nurmikolla. Samalla tavoin toivon meidän kaikkien olevan yhdessä rakentamassa yhteisöpedagogien yhteistä, lämmintä pesää HUMAKissa. Ja minä jatkan kirjoitustyötäni työpöytäni ääressä. Otathan minuun yhteyttä, kun haluat keskustella. Sitä varten minä täällä pohjimmiltaan olen olemassa – ihminen toiselle ihmiselle.

Kimmo Kumlander

Kimmo Kumlander aloitti 1.8. järjestötyön yksikön johtajana HUMAKissa. Aiemmalta taustaltaan hän on muun muassa äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kielenkääntäjä ja tulkki sekä järjestötyön aktiivi ja ammattilainen suomalaisen järjestökentän eri laidoilta. Ennen siirtymistään HUMAKiin hän työskenteli ammattijärjestö Akavan Erityisalojen kehittämispäällikkönä.