keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Paneelikeskustelut ja Stepa vaikuttivat Tee Something – seminaarissa


Humanistisen ammattikorkeakoulun ensimmäisenvuoden yhteisöpedagogiopiskelijat järjestivät tiistaina 27.11. Tee Something - seminaarin Äänekosken kampuksella. Seminaari on osa Tee Something- hanketta. Hankkeen tavoitteena on yhteiskunnallisen aktiivisuuden sekä nuorten osallisuuden lisääminen sekä tukeminen. Seminaarin polkaisi käyntiin Rokkibreikki ja iltapäivää rytmitti räppäri Stepa. Seminaarin juonsivat HUMAKin yhteisöpedagogiopiskelijat Lari Lesojeff sekä Jonna Ahlgren.

Opintotuesta – yksi ylitys ei haittaa

Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron piti Kati Savela KELAsta. Savelan esityksen aikana käsiteltiin opinto- sekä työllistymistukea ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Savela kertoi opintotuen myöntämisen edellytyksistä, KELAn verkkopalveluista, opintotuen määrästä sekä tulorajoista. Kysymyksiä heräsi etenkin tulorajaan liittyen eli siitä, kuinka paljon opintotuen ohella voi työstä saada tuloja ilman, että ne vaikuttavat opintotuen määrään. Savela kommentoi, ettei yksi tulorajan ylitys vuoden sisällä haittaa, sillä opintotuen tarve arvioidaan koko vuoden tuloihin nähden.


Rokkibreikki esiintyi Tee Something –seminaarissa Äänekoskella.
 Kuva: Sofia Sormunen.

Syrjäytyminen ja työttömyys – Paneelikeskustelu

Tee Something- seminaarin ensimmäinen paneelikeskustelu ”syrjäytyminen ja työttömyys” innosti yleisön osallistumaan. Paneelissa keskusteltiin koulujen keskeyttämisestä, alkoholista sekä rikollisuudesta, mutta myös ’kilttien tyttöjen’ heikosti kehittyneistä opiskelutaidoista ja sukupuolten tasa-arvosta syrjäytymis-tilastoissa. Panelistit nostivat esiin myös aikuisten syrjäytymisen: esimerkiksi sairastumisen vuoksi työelämästä poisjäämisen sekä siitä syntyvän kierteen. Vaikka paneelin aihe oli synkeä, keskustelu herätti kiinnostusta aiheeseen sekä toivoa siitä, että asiat voivat muuttua.

Nuorten osallisuus yhteiskunnassa - Paneelikeskustelu


Mitä on vaikuttaminen? - oli paneelissa ensimmäisten kysymysten joukossa. Vaikuttamisen nähtiin olevan ruohonjuuritasolta nousevaa, esimerkiksi oppilaskunnassa vaikuttamista sekä äänestämistä, oman mielipiteen esille tuomista sekä omassa ympäristössä vaikuttamista.
Workshopit antoivat tilaa myös luovuudelle. Kuva: Sofia Sormunen

Paneelissa keskusteltiin myös nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantumisesta. Esimerkiksi oppilaskunnat antavat lausuntoja nuorten toiveista heitä koskevissa asioissa. Myös yleisöstä otettiin kantaa keskusteluun ja tuotiin esiin taiteen eri muotojen vaikutusvoima, esimerkiksi vaiettujen aiheiden esille tuominen omissa sanoituksissa. Keskustelussa nousi esiin myös vapaamuotoisempi vaikuttaminen: mielenosoituksiin osallistuminen sekä järjestötoiminta.

Nuoret eivät välttämättä uskalla sanoa omia mielipiteitään tai tiedä miten asioihin voisi vaikuttaa. Paneelissa nousi useasti esiin aikuisten vastuu nuorten osallisuuden mahdollistajana sekä tsemppaajana: nuorille on tärkeä antaa kokemuksia siitä, että heidän ajatuksillaan on väliä.

Katso myös:
 Teksti: Jenni Haapamäki

maanantai 17. joulukuuta 2012

Opettaja opiskelijana

Miksi opiskelen? Opiskeluintoni selittyy ainakin uteliaisuutena elämälle. Uuden oppimisessa on oma, erityinen viehätyksensä. Opiskellessa saa haastaa itsensä. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin. Yhteisöllisen oppimisen riemuna ovat mm. vertaispalaute, muiden ajattelun ja näkökulmien myötä rikastuva pohdinta ja oivallukset sekä ristiriitojakaan kaihtamaton argumentoiva keskustelu. Opiskelen saadakseni palautetta. Ammatillinen kehittyminen motivoi minua myös.
 
Opiskelijan arkea syyslukukaudelta 2012.
Opettajalle tuoreet opiskelijakokemukset ovat iloksi ja hyödyksi monella tapaa. Tunnistan paremmin opiskelijoiden tuskaa esimerkiksi riittämättömän tai epäselvän ohjeistuksen äärellä – ja toivon mukaan osaan nyt itsekin ohjeistaa tehtävät paremmin ja selkeämmin. Tiedän, miten ärsyttävältä ja turhauttavalta voi tuntua, jos teknisesti jokin mättää verkkokurssilla tai oppilaitoksen intrassa. Useammalla verkkokurssilla opiskelleena olen saanut ideoita omien verkkokurssien toteuttamiseen, ohjaamiseen sekä oppimistehtävien erilaisiin toteutuksiin. Uusia opetusmenetelmiä olen myös oppinut.

Työn, opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet sekä omasta jaksamisesta huolehtiminen ovat tuttuja. Kunnianhimon ja käytettävissä olevien resurssien välistä ristiriitaa olen saanut usein pähkäillä. Vuodet ovat opettaneet, että voi tehdä parhaansa sen hetken käytettävissä olevien resurssien mukaan – aina ei veny antamaan itsestään 100 prosenttia, vaikka kuinka sitä halajaisi.

Tällä erää opiskelen kirjoittamisen perusopintoja Snellmann-kesäyliopistossa Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Aiemmin olen opiskellut mm. verkkopedagogiikkaa, voimauttavan valokuvan menetelmäohjaajaksi sekä narratiivisia menetelmiä.

Uskon ihmisen kykyyn oppia, läpi elämän. Opiskelu kantaa ja kannattaa.

Erja Anttonen, lehtori (järjestötyö), Humakin Joensuun kampus (1.8.2013 alkaen Humakin Kuopion kampus)

maanantai 10. joulukuuta 2012

Perjantai-illan kiksejä


Noin kerran kuukaudessa perjantaisin saan tehdä sitä, joka aina vaan saa meikäläisessä aikaan sairaan isoja hyvän olon kiksejä. Kiksit tarkoittavat kohdallani hurjasti energiaa, intoa, oivalluksia, arvostusta, ihailua, uusia näkökulmia ja tulevaisuuden näkyjä. Ei haittaa vaikka takana on jo kahdeksantuntinen työpäivä nuorisotyöalan kehittämisen parissa. Ei yhtään! Tarvitsen näitä fiiliksiä ihmisenä ja työssäni, joita saan nuorten kanssa kohtaamisissa ja keskusteluissa.

Tuohon kuukautiseen perjantai-iltaani usein kuuluu lähes huutonaurua muistuttavia ilokohtauksia, suuria tunteita (minulla ja nuorilla), sopivasti mäkättämistä (mäkä-mäkä… kuten tilan säännöissä lukee) ja ”syvällistä” elämän pohdiskelua muiden vapaaehtoisten ohjaajien ja ammattilaisten kanssa. Minä olen illassa yksi tukeva ja turvallinen aikuinen, joka antaa aikaansa nuorille. Olen nuoruuden veteraani, joka on mukana vapaaehtoisena Walkers-kahvilatoiminnassa. Tiedän mistä puhun, kun omasta nuoruudesta ja rippikoulustani on jo lähemmäs parikymmentä vuotta. Viimeksi ristiseiskan pelaamisen yhteydessä totesin, että en ole pelannut kyseistä korttipeliä sitten rippikoulun. Purin saman tien itseäni huuleen ja ajattelin, ”nyt jäi fossiili kiinni ja turha yrittää olla enää jutuissa mukana.” Nuoren kysymys kuuluikin heti perään, ”minkä ikäinen sä oikein olet?!” Eipä kuitenkaan ikätunnustukseni säikähdyksestäni huolimatta haitannut keskustelujamme. Sujuvasti siirryimme keskusteluun lävistyksistä ja siitä kännyköihin, musiikkimakuun ja S-keikkoihin, dataamiseen ja keskustelijan poikaystävään.

Hengissä on selvitty oma nuoruus, jonka myötä omaan näkyjä ja keinoja, joita nuorille antamalla ajallani jaan. En voi vapaaehtoisena ollessa täysin ohittaa alan ammatillisuuttani. Läsnäolo ja tasavertainen kohtaaminen sekä aito kiinnostus nuoreen tekevät hyvän ja rennon tyypin, joka saa aikaan myös nuorten arvostamaa kuria. Kasvattaminen, sitähän se on, ja kohdallani se on ammatillisuuteni johdosta tiedostettua toimintaa. Edellä mainituista elementeistä rakentuu onnistunut kohtaaminen nuorten kanssa.

Ensimmäisellä kerralla astuessani sisään kahvillaan en tietenkään ollut vielä kovin vahvoilla. Olin uusi ja vieras aikuinen nuorille. Eikä mitään hajua, millainen porukka (=yhteisö) minua oli vastassa. Pölähtäessäni sisään kahvilan ovesta olivat nuoret tuumanneet toiselle heille tutulle vapaaehtoiselle, että ”kukas se tuo luulee olevansa…”. Parkkeerattuani toisen vapaaehtoisen viereen pingispöydän reunalle olin kuitenkin nopeasti jutun syrjässä kiinni nuorten kanssa. Jo ensimmäisenä iltana nuoret pelastivat minut vessasta jumiutuneen lukon armoilta, ”nostapa”-katseeni ymmärrettiin kun Uno-kortit lensivät lattialle, ja kun mehupurkki ei osunutkaan roskiin. Nyt pari kertaa oltuani samaiset epäilevät nuoret kysyvät, ”koska sä tuutkaan sitten seuraavan kerran?” ja varoittavat, että ovat ehkä silloin erinäköisiä kampaajan jäljiltä. En ehkä tunnistaisi heitä. Kyllä minä tunnen ja muistan heidät. Odotan jo seuraavaa kohtaamistamme.

Kirjoittaja Marjo Kolehmainen on HUMAKin projektipäällikkö, joka toimii vapaaehtoisena jyväskyläläisessä Walkers-kahvilassa.

torstai 29. marraskuuta 2012

Kumppanuusfoorumit: yhdessä tehden, osaamista jakaen


Humanistisen ammattikorkeakoulun syyskuussa hyväksytyn uuden vision mukaisesti työelämäkumppanit ja HUMAK tekevät yhdessä toimialojensa tulevaisuutta. HUMAK on koko toiminta-aikansa tehnyt aktiivista yhteistyötä kouluttamiensa alojen työelämätoimijoiden sekä muiden koulutusorganisaatioiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Osana ammattikorkeakoulun strategista kehittämistä vuosina 2013-2014 toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Kumppanuusfoorumi-hanke, jossa tämä kumppanuudella kehittämisen toimintamalli vakiinnutetaan HUMAKin toimialojen alueellisiksi kohtaamis- ja kehittämisverkostoiksi.

Kun HUMAKin toimipisteverkostoa tiivistetään vuosina 2013-2017, on tärkeä varmistaa, että HUMAK valtakunnallisena verkostoammattikorkeakouluna on lähellä työelämää ja sen tarpeita myös niillä alueilla, joilla HUMAKilla ei ole omaa fyysistä toimipistettä. Kumppanuusfoorumeiden rakentaminen aloitetaankin niiltä alueilta, joilla nuorisoasteen koulutus päättyy tulevina vuosina. Näin halutaan varmistaa olemassa olevien verkostojen säilyminen sekä antaa alueille vahva viesti siitä, että HUMAK on myös näillä alueilla jatkossakin pysyvästi läsnä niin aikuis- ja täydennyskoulutuskumppanina, työelämän kehittämiskumppanina kuin hankeyhteistyökumppaninakin.

Valtakunnallinen kumppaneiden verkosto


Hankkeen aikana rakennetaan valtakunnallisesti kattava alueellisten kumppanuusfoorumeiden verkosto. Tämä tapahtuu yhdessä olemassa olevien ja mukaan lähtevien kumppaneiden kanssa.

Kumppanuusfoorumeilla jaetaan osaamista, vaihdetaan kokemuksia sekä kehitetään yhdessä suomalaista tulkkausalaa, kulttuurituotannon alaa sekä järjestö- ja nuorisotyön kenttää ja koulutusta. Tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä toiminta on vakiintunut ja kattaa koko Suomen siten, että se on jatkossa luonnollinen osa HUMAKin omaa toimintaa.

Voimme onnistua ammattikorkeakouluna tehtävässämme vain silloin, kun ymmärrämme alojemme toimijoiden tarpeita sekä tämän hetken ja tulevaisuuden näkymiä. Tässä emme voi onnistua vain omien seiniemme sisällä toimien vaan aktiivisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Opiskelijasta alumniksi ja yhteistyökumppaniksi

Keskeinen elementti kumppanuusfoorumitoimintaa on myös ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluiden sekä alumnitoiminnan kehittäminen.

- On äärimmäisen tärkeää, että me tunnistamme työelämän muuttuvat tarpeet ja pystymme vastaamaan niihin, ja toisaalta että työnantajat tunnistavat meiltä valmistuneet ammattilaiset ja heidän osaamisensa. Lisäksi haluamme olla aktiivisesti tukemassa aiempia opiskelijoitamme myös valmistumisen jälkeen. Monet aloillamme työskentelevät ovat työpaikoillaan joko konkreettisesti varsin yksin tai oman alansa ainoita asiantuntijoita. Rakennammekin yhdessä alumniemme kanssa parhaillaan mentorointijärjestelmää, jossa toimialoillamme työskentelevät pystyvät hyötymään toinen toistensa kokemuksista omassa arjessaan. Eri kumppanuuksien kanssa käydyn keskustelun pohjalta pystymme yhdessä myös kehittämään lisä- ja täydennyskoulutustarjontaamme jatkossakin työelämän tarpeiden mukaisesti, kumppanuusfoorumitoiminnasta vastaava johtaja Kimmo Kumlander kertoo.

Verkosto tarjoaa joustavia mahdollisuuksia vaikuttamiseen

Kumppanuusfoorumi-hankkeen yhteydessä on tarkoitus vahvistaa myös HUMAKin toimialojen kansainvälisiä kumppanuuksia, jotta osaamista, kokemuksia sekä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia voidaan jakaa yli rajojen.

Tavoite onkin koota yhteen eri puolilla HUMAKia jo tehtävää verkostotyötä ja tehdä siitä näkyvää ja säännöllistä koko valtakunnan alueella. Tavoite on myös tuoda toiminta niin lähelle ja helpoksi lähestyä kaikille toimijoille, että kenenkään ei tarvitsisi jäädä pois toiminnasta välimatkojen tai verkostotyön vaatiman sitoutumisen vuoksi. Toimintaan voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin yhtä hyvin aktiivisena työelämäverkoston jäsenenä, osallistumalla oman toimialan asiantuntijaseminaareihin omalla alueellaan kuin vaikkapa lähtemällä hakemaan itselle vertaisverkostoa toisista oman alan toimijoistakin.


Lisätietoja

Kimmo Kumlander, järjestötyön yksikön johtaja, vastaa HUMAKin kumppanuusfoorumitoiminnan kehittämisestä.
kimmo.kumlander@humak.fi, p. 050 529 9675

NAM - Nuorisotyön asema ja merkitys Suomessa


Nuorisotyön tilasta Suomessa on koottu poikkeuksellisen monipuolinen aineisto.

NAM-työskentelyssä kunnallinen nuorisotyö on pääkohde, mutta tarkastelussa ovat myös kirkon ja seurakuntien sekä kansalaisjärjestöjen nuorisotyö ja niiden yhdessä muodostama kokonaisuus.

Työskentelyn pohjana toimiva FM Petri Cederlöfin tutkimus-, selvitys- ja kirjoitustyö alkoi vuonna 1997. HUMAKissa työ alkoi vuonna 2005 ja hankkeiden ketjuna edennyt toiminta vakinaistettiin vuonna 2012. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Työskentely on luonteeltaan seurantatutkimuksellista ja dialogista. Nuorisotyötä tarkastellaan paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Nuorisotyön asemaa ja merkitystä tarkastellaan niitä koskevien, toisaalta alan aiemman tutkimuksen ja tässä hankkeessa koottujen tietojen ja näkemysten, toisaalta virallisten sekä muuten yleisten ja julkisten diskurssien kautta.

Aineistoa yli sadasta kunnasta ja kymmenistä seurakunnista ja järjestöistä

Työn kuluessa Petri Cederlöf on vieraillut vuosittain eri puolilla Suomea nuorisotyön toimijoita tavaten ja paikallisiin tilanteisiin tutustuen. Aineistona onkin muistiinpanoja yli sadasta kunnasta sekä kymmenistä seurakunnista ja järjestöistä. Lisäksi Cederlöf osallistuu alan ammatillisiin tapaamisiin sekä eri toimijoiden verkostoihin ja työryhmiin.

Keskustelevuus ja vuoropuhelu (dialogisuus) on paitsi hankkeen luonteenpiirre myös sen keskeinen menetelmä. Toisaalta se merkitsee henkilökohtaisia luottamussuhteita tutkimusaineiston tavoittamisen ja luotettavuuden varmistamiseksi sekä tutkimusetiikan ylläpitämiseksi. Toisaalta se merkitsee alan kehittämistä tukevaa avointa näkökulmien vaihtoa eri kontakteissa, sekä niissä tavoitettujen näkökulmien levittämistä.

Perustietoja ja huomioita hankkeen aihepiiristä työstetään kirjallisesti julkaistavaksi eri nettifoorumeille, artikkeleina ja kirjamuodossa. Tietoja ja huomioita levitetään alan toimijoiden henkilökohtaisissa ja ryhmätapaamisissa, luennoiden ja työseminaareissa. Samalla pyritään yleisempään, nuorisotyötä koskevan julkisen keskustelun edistämiseen.

Verkkoluentojen sisältöjä videoina ja teksteinä

Vuonna 2013 keskitytään koottujen seurantatietojen käsittelyyn ja tekstien tuottamiseen. Yhteyksiä hoidetaan enemmän sosiaalisen median ja viestien tarjoamin yhteyksin.

Hankkeen viestinnässä tavoitellaan perinteistä tutkimusilmaisua moninaisempaa tyylien ja kanavien käyttöä – tarkoituksella tavoittaa erilaisia vastaanottajia ja hyödyntää luonteeltaan erilaista informaatiota. Etenkin muutoksia koskevien tietojen ja huomioiden levittäminen ymmärrettävästi edellyttää paitsi niiden harkittua jäsentämistä myös niiden esittämistä eri tavoin.

Vuonna 2012 on kehitetty verkkoluennointia yhteistyössä Verkkonuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksen (VERKE) kanssa. Editoituja video- ja tekstimateriaaleja julkaistaan verkossa alkuvuonna 2013.

Nuorisotyötä koskevan informaation käsittelyssä pyritään tieteelliseen eli arvioitavaan ja vertailukelpoiseen menettelyyn, sekä tehtävien tulkintojen reflektoitavuuteen. Ajankohtaisen ja seuranta-aineiston tarjoamia tietoja ja näkökulmia verrataan tietoihin nuorisotyön virallisesta kuvasta. Eri lähteiden ja aineistotyppien yhdistelyllä voidaan sekä varmistaa informaation tiedollista arvoa, että esittää erilaisia näkökulmia.

Vuoden 2012-kuluessa on käyty tutkijoiden välistä vuoropuhelua suomalaista nuorisotyötä koskevasta tietoperustasta ja sen haasteista. Näkökulmista työstetään tietoja yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran ja -verkoston kanssa.

Aiheen julkinen käsittely jatkuu vuonna 2013 alkaen NUORI 2013 – suurtapahtumasta, jossa Petri Cederlöf toimii myös seuranta- ja raportointitehtävissä.

Hankkeen verkkosivut
Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus
Nuorisotutkimusseura

tiistai 27. marraskuuta 2012

Katse järjestöosaamisen kehittämistuloksiin ja tulevaisuuteen: Järjestöosaajana työmarkkinoille -projekti siivittämässä koulutuksen ajantasaistamista

HUMAKin johtama kuuden korkeakoulun Järjestöosaajana työmarkkinoille -ESR-projekti on reilun neljän vuoden toiminnan myötä tulossa päätökseen. Hankkeessa on nostettu korkeakouluhenkilöstön järjestötyön osaamista sekä tiivistetty ja laajennettu korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyötä.

Keskeisenä projektin työkaluna ovat olleet korkeakouluhenkilöstön järjestöissä toteuttamat usean kuukauden mittaiset työelämäjaksot. 39 korkeakoulujen henkilöstön edustajaa on toiminut yli kolmessakymmenessä erityyppisessä järjestössä valtakunnallisista paikallisiin organisaatioihin.
Järjestöissä opettajat ja TKI-työntekijät ovat osallistuneet kehittämishankkeisiin liittyen muun muassa nuorten osallisuuden vahvistamiseen, mielenterveyspalveluihin, vajaakuntoisten ja vammaisten ammatilliseen kuntoutukseen, perhepalveluihin, ikääntyvien ja iäkkäiden toimintakykyedellytysten vahvistamiseen, yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseen ja monikulttuurisuuteen. Työelämäjaksoilla toimineet ovat tutustuneet myös järjestötyön 'yleisiin lainalaisuuksiin', kuten vapaaehtoistoimintaan ja yleishyödyllisyyden ja palvelutoiminnan rajapintoihin. Tarkoituksena on, että hankittu kokemus välittyy opiskelijoille selkeänä kuvana järjestötyössä nykypäivänä tarvittavasta osaamisesta.

Projektissa on kurottauduttu myös Suomen rajojen yli ja tutustuttu järjestötyöhön ja -koulutukseen Euroopan eri maissa. Korkeakouluhenkilöstö on tutustunut muun muassa maahanmuuttajajärjestöjen toimintaan Ruotsissa, vapaaehtoistoiminnan laadunhallintaan Alankomaissa sekä kansalaistoiminnan keskusten organisointiin ja rahoitukseen, nuorten osallisuuden lisäämiseen sekä korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyörakenteisiin opiskelijoiden työllistymisen edistämisessä Iso-Britanniassa.

Opetuksen kehittämisessä tuloksina ovat olleet järjestötyötä ja kansalaisyhteiskuntaa käsittelevien opintojaksojen ja Yhteisöjen kehittäminen -moduulin sisällyttäminen projektissa toimineiden eri korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Oppimisympäristöjen kehittäminen puolestaan on konkretisoitunut tiivistetympänä ja rakenteellisempana yhteistyönä kansalaistoiminnan keskusten kanssa, järjestöjen perustamina alaosastoina korkeakouluihin ja järjestöaiheisen opinnäytetyöpankin luomisena.

Projektin Tampereella pidetyssä päätösseminaarissa 6.11. käsiteltiin projektitulosten lisäksi tulevaisuuden näkymiä. Seminaarissa esiintyneen Invalidiliitto ry:n toimitusjohtaja Marja Pihnalan mukaan kilpailun ja järjestötoiminnan muotojen lisääntyminen, palveluiden kehittäminen, väestön ikääntyminen, monikulttuurisuuden huomioiminen ja rahoituskysymykset asettavat enenevässä määrin haasteita järjestöjohtamiselle ja -osaamiselle. Tilaisuudessa oltiin yhtä mieltä siitä, että järjestöalan osaamisen tunnistamistyötä ja järjestötyön profilointia tulee jatkaa.

Projektin aikana järjestö- ja korkeakoulukentän esiin nostamat alan kehittämistarpeet synnyttivät uusia hankeideoita. HUMAKin johtamana on käynnistymässä Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä -esiselvitysprojekti (ESR).

Lisätiedot:
Anne Holopainen
Projektipäällikkö
p. 020 7621 255
jarjestoosaaja.humak.fi
Lisätietoja uudesta projektista: Esa Ylikoski

perjantai 16. marraskuuta 2012

NUORI2013 -tapahtuman valmistelut opiskelijan kokemana


Kuin vuoristorata

Tulisipa jo tammikuu, opiskelijatiimin osalta olisi kaksi juttua jo rauhoittunut ja voisi keskittää uuden vuoden energiansa NUORI2013 -tapahtumaan. Olen HUMAKin opiskelijatiimiläisenä saanut kutsun tulla mukaan tapahtuman viestintätiimiin ja olen todella innoissani tapahtumasta ja siihen liittyvästä työstä. Tietysti opinnollistaminenkin on hyvä motivaatio, mutta ennen kaikkea haluan kokea, tehdä ja nähdä sen, mitä tällaisen ison tapahtuman takana on. Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, keihin pitää olla yhteydessä, miten ottaa yhteyttä eri paikkoihin ja miten saada ihmiset riittämään sinne mihin tarvitaan tapahtuman aikana.

Tuntuu, kuin olisin menossa ensimmäistä kertaa huvipuistoon: ilmassa hieman kutkuttavaa jännitystä, iloa, intoa ja ties mitä vuoristoratoja edessäpäin.

Otan kuitenkin huomioon, ettei kaikki mene aina kuin ajattelee, siksi lähden mukaan myös pienellä terveellä pelolla.

Tuliko vielä selville, että olen todella iloinen tulevasta, jo alkaneesta, jutusta. 

”Tuntuu, kuin olisin menossa ensimmäistä kertaa huvipuistoon: ilmassa hieman kutkuttavaa jännitystä, iloa, intoa ja ties mitä vuoristoratoja edessäpäin. Ja tämä kaikki on mahdollista kokea Nuori2013-tapahtuman viestintätiimiläisenä.
 Nadja Mäkelä, toisen vuoden yhteisöpedagogi (AMK) –opiskelijatiimiläinen Jyväskylästä. 


Nuorelta nuorelle

En oikein tiedä, mistä minun pitäisi aloittaa. Pääseminen osalliseksi NUORI2013-tapahtuman järjestämisestä on ainutlaatuinen tilaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuden päästä näkemään, mitä tapahtuman kulisseissa todellisuudessa tapahtuu. Kaikkea ei rakenneta yhdessä päivässä, eikä edes kahdessa. Ajatukset tulevasta ovat hieman kauhunsekaiset, tehtävää tulee varmasti olemaan paljon. Samalla kuitenkin uskon, toivon ja tiedän, että tapahtuman toteuttaminen osana viestintätiimiä on hieno tilaisuus päästä kehittämään ammatillista osaamistani tulevaisuutta ajatellen. Verta, hikeä ja kyyneleitä on luultavasti luvassa, mutta siitä huolimatta odotan innolla, mielenkiinnolla ja positiivisella jännityksellä, että pääsemme kunnolla vauhtiin tapahtuman suunnittelussa ja näemme kovan työn tuloksen. Ahkeruus palkitaan, niinhän sitä sanotaan.


Innokkaat viestintätiimiläiset valmiina haasteisiin. HUMAKin Äänekosken kampuksen Carita Hänninen (vas), Oona Laiho, Nadja Mäkelä, Minna Kupiainen, Sonja Ahtiainen, Jyväskylän kampuksen opintosihteeri Marja Mihari ja Äänekosken opintosihteeri Anu Tukia ensimmäisessä suunnittelukokouksessa. ”Tavoitteenamme on jokaisen tiimiläisen tehdä 10 opintopisteen edestä erilaisia tapahtumaviestintään ja -markkinointiin liittyviä töitä. Luvassa siis verta, hikeä ja kyyneleitä”, pohtii yhteisöpedagogi(AMK)-opiskelija Oona Laiho.

Oona Laiho, kolmannen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Äänekosken kampukselta



Nuori2013-tapahtuman kulisseissa

Maanantaina 19.11 tapasimme Allianssin koulutussuunnittelijan Seija Majasen. HUMAK ja Allianssi ovat tehneet yhteistyösopimuksen Nuori2013-tapahtumaan, ja tässä vaiheessa minä sekä lukuisat opiskelijatoverimme astumme mukaan kuvaan. Tehtävänämme on vastata tapahtuman aikaisesta sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Näin tämän vuoden puolella pidämme huolen siitä, että Nuori2013-tapahtumaa markkinoidaan sen ainutlaatuisuudelle sopivalla tavalla. Olen hiukan kahden vaiheilla: haukkasimmekohan nyt liian ison palan kakkua vai tuleeko tämä onnistumaan meiltä?

Mahdollisuus on kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen ja ehdottomasti kokemisen arvoinen. Olen opiskellut nuorisotyötä vuodesta 2007 lähtien, eli viisi vuotta tällä alalla on tullut jo oltua. Mukana olen ollut monessa tapahtumassa, harjoittelupaikassa ja työympäristössä. Siltikin, mitään näin uniikkia tapahtumaa en ole kohdannut. Nuori2013 on erinomainen tilaisuus verkostoitumiseen, ja odotan innolla, minkälaisia mahtavia persoonia tulen tammikuussa tapaamaan. Epäilyksistäni huolimatta, olen kehittynyt paljon oman nuorisotyötaipaleeni varrella, enkä usko että olisin muutama vuosi sitten ollut valmis tällaiseen rupeamaan. Nyt kuitenkin odotan erittäin innolla, että pääsen kunnolla käärimään hihani ja töihin!

Kirjoittaja on HUMAKin opiskelija Carita Hänninen

Mikä NUORI2013? 

Tammikuussa 2013 nuorisoala kohtaa NUORI2013 -tapahtumassa, kun järjestöjen, kuntien, seurakuntien, työpajojen ja nuorisotutkimuksen ammattilaiset kokoontuvat samoille ammattilaispäiville. Tapahtumaan odotetaan 2 000 osallistujaa. NUORI2013 on myös ainutlaatuinen toimialan kohtaamispaikka. Tapahtumaa suojelee tasavallan presidentti Sauli Niinistö.