Osana vehnäpullaverkostoa - Päivitä verkostosi

Verkostotyö, osaamisen jakaminen, yhteiskehittäjyys - kuuluvatko nämä termit verkostotyöhön? ”Minulla eikä organisaatiollani ole aikaa käydä istumassa kaikenmaailman verkostokokouksissa juomassa kahvia, vaan on tehtävä oikeita töitä,” eräs toimija ohimennen totesi. Vähättelemättä kahvin voimaa ja pöytäkeskusteluissa mahdollisesti syntyvää innovatiivista keskustelua, väitän, että harvinaista on, jos joku haluaa tietoisesti mennä juomaan kahvejaan seurueeseen, johon on mahdollisesti tuotava itse kustantamat vehnäpullat, eikä yhteistyöstä synny muuta kuin muistio, jos se sihteerin vastuu muistettiin kierrättää. Uhkakuvana saattaa vielä leijailla verkoston seuraavan kokouksen koollekutsumisen velvollisuus.

Verkoston perustaminen sekä toiminnan käynnistäminen saattavat sytyttää todellisen liikkeen, energian ja motivaation. Verkostotoiminnan käynnistymisen jälkeen verkoston toiminnan kehittäminen ja suunnantarkistus saattavat kuitenkin unohtua. Haasteellista saattaa olla verkostoon osallistuvien organisaatioiden henkilöstövaihdokset, joten siksi verkoston tarve ja tavoitteet olisi hyvä päivittää säännöllisesti. On tärkeää varmistua, että verkostoon osallistuvilla on tieto verkostotyön vaatimuksista eli verkoston sitoutumisen asteesta sekä yhteinen näky verkoston tavoitteista. Olennaista on huomioida, millä tasolla verkosto toimii, ja onko jo olemassa verkostoja, joita voisi hyödyntää. Kuuluuko organisaatio parhaillaan verkostoihin, joihin kuulumisen perusteena on, että niihin on joskus aikoinaan liitytty. Olisiko aika päivittää eri verkostojen tavoitteet, jotta niihin osallistumista voitaisiin linjata organisaatiotasolla?

Preventiimi on nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jossa palkallisena toimii kolme kehittäjää ja yksi kehittämispedagogi. Osaamiskeskuksen asiantuntijuus syntyy kentällä toimivista yli sadasta asiantuntijaorganisaatiosta, ja heidän nimeämistä alan ammattilaisista eli avainhenkilöistä, jotka ovat sitoutuneet Preventiimiverkoston toiminnan sekä koko nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen. Preventiimiverkostoon kuuluvilla toimijoilla on mahdollisuus valita Preventiimin useista toimintamuodoista juuri heidän organisaatiotaan palvelevat toimintamuodot. Preventiimin toimintamuotoja ovat mm. teemalliset Preventiimitapaamiset, kansainväliset tutustumismatkat sekä ehkäisevän päihdetyön arvioinnin ja laadun kehittämisen tilaisuudet. Toimintaan kuuluu myös kaikille avointa toimintaa, kuten ehkäisevän päihdetyön yhteistyöhankkeita, täydennyskoulutusta, asiantuntijaseminaareja, opiskelijoiden kehittämisprojekteja sekä opinnäytetöitä.

Preventiimiverkostolle suunnatussa vuosittaisessa kyselyssä kartoitettiin organisaatioiden antamaa tukea verkostotyölle. 80 % Preventiimiverkostoon kuuluvista kumppanuusorganisaatiosta tukevat avainhenkilöidensä osallistumista Preventiimiverkoston toimintaan. ” Preventiimitapaamiset kuuluvat itsestään selvästi työtehtäviin ja koulutuksiin osallistumista tuetaan”, eräs vastaaja kommentoi Preventiimiverkostolle suunnatussa kyselyssä (Preventiimiverkoston kysely 2011). Organisaatio on oivaltanut Preventiimiverkoston tuoman hyödyn yksilön, organisaation sekä koko toimialan kehittämisen näkökulmista. Näin ollen verkostossa toimiminen ei olekaan ns. ”oikeista” töistä pois, vaan itse asiassa juuri sitä itseään - aitoa oikeaa työtä. Organisaatio on sitoutunut tukemaan työntekijän osallistumista verkoston toimintaan, joten kehittämistyöhön osallistuminen ei välttämättä jää ainoastaan yksittäisen työntekijän työtehtävien priorisointikysymykseksi, vaan se on osa työn rakennetta.

Kehittäjän näkökulmasta yksi Preventiimiverkoston upeita monialaisia kehittämisen mahdollisuuksia syntyy, kun kehittämistyössä yhdistyvät niin toimialan ammattilaisten sekä tulevien alan huippuosaajien eli opiskelijoiden näkökulmat. Preventiimin yksi olennaisista kehittämisresursseista ovat juuri tulevat alan ammattilaiset eli Humanistisen ammattikorkeakoulun korkeakouluopiskelijat, jotka antavat opiskelupanoksena tuoreen näkökulman sekä tarvittavan resurssin kehittämistyöhön sekä koko Preventiimiverkoston että toimialan hyväksi.

Äänekosken kampuksen yhteisöpedagogiopiskelijat ovat juuri hakeneet Preventiimin toisesta toimipisteestä Jyväskylän TKI Akselista Preventiimiverkoston kehittämispäivillä tuottamaa materiaalia koostettavaksi ja jalostettavaksi koko Preventiimiverkoston käyttöön. Huone täyttyi kysymyksistä, näkökulmista ja energiavirrasta. Jään innolla odottamaan opiskelijoiden tuottamia raportteja. On ansaitusti kahvin aika. Maistan kupistani kahvia, ja vehnäpullan sijaan löydän vielä parasta ennen päiväyksellä olevan keksin. On aika pysähtyä ja herkutella. Kehittämispäivillä syntynyt materiaali on klikkausta vaille Preventiimin internet-sivuilla Prewebissä, ja kohta koko Preventiimiverkoston sekä kaikkien nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämistyöstä kiinnostuneiden käytettävissä.

Tutustu Preventiimin toimintaan internet-sivuillamme www.preventiimi.fi
Preventiimiverkoston kysely 2011 http://www.preventiimi.fi/sites/preventiimi.juhaniemidesign.com/files/resurssipankki/Preventiimiverkostonkysely%202011.pdf

Kirjoittaja Virpi Koivisto toimii kehittäjänä Preventiimissä nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskuksessa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa

Arkeniko teknologiakeskeistä?

Istun ennen nukkumaanmenoa tietokoneen äärellä ja luen viimeisimmät uutiset reader.google.com-ohjelmalla. Olen “tilannut” sinne sanomalehtien ja uutistoimistojen uutisia rss-syötteenä. Lopetin kesän alussa Helsingin Sanomien tilauksen, kannettava tietokone ja reader-ohjelma korvasivat lehden aamu-uutisten tuojana. Readerin 808 lukematonta uutista vaatii sen, että silmäilee otsikot ja surutta ohittaa turhat uutiset. Infoähkykö?

Istun ratikassa ja silmäilen Twitterin tveettejä eli viestejä henkilöiltä tai tahoilta joita seuraan Twitterin kautta. Pidän Twitterin tyylistä seurata ketä haluan. Lähetän jonkun verran mielenkiintoisia sisältöjä eteenpäin omille seuraajilleni, voisin tehdä sitä enemmän. Vähiten kirjoitan omia tveet-viestejä. Silloin kun avasin Twitter-tilini, aloin seuraamaan eri uutistoimistoja ja sanomalehtiä. Twitteriin kuuluu vastaseuraaminen eli twitterissäni oli alkuun enemmän uutistoimistoja seuraajina kuin muita. Kohtasin uutisarvoisten tveettien julkaisukynnyksen.

Nyt kesällä 2011 uusi +google tuli markkinoille ja siinä tuo iloa järjestellä ihmiset cirkeleihin, piireihin ja seurata henkiöiden päivityksiä. +googlen sisältöpostaukset vaikuttavat ammatillisemmilta verrattuna Facebookkiin. Facebookkiin on viime keväänä tullut mukavana ominaisuutena ryhmächat-toiminto. Olen muun muassa luonut salaisia, suljettuja ryhmiä, missä jäsenet samaan aikaan ryhmässä ollessaan voivat kommunikoida ryhmächatin välityksellä. Piristää arkea.

Mikä onkaan se sosiaalisen median elinympäristöni? Tiedän paljosta vähän. Tiedän useiden ohjelmistojen toiminnasta sen verran, että osaan käyttää niitä ja kertoa, mihin tarkoitukseen niitä voi hyödyntää. Mieleeni palaa parin vuoden takainen Euroopan Unionin suositus eurooppalaisen mediakansalaisen taidoista. Pohdin, etteivät tekniset mediaosaamisen taitoni vastaa EU:n suositusta, ja luulen osaavani melko paljon. Miten eurooppalaiset huolehtivat mediakasvatuksen, tekniikan käytön oppimisesta? Miten Suomessa? Miten työnantajat? minä itse?

Spotify ja Jukka Poika soi taustalla, kyllästyttyäni haen eri artistin ja jatkan kuuntelua. Kesällä fiilistelin festareita etänä. Latasin Spotifyyn esimerkiksi Provinssirockin, Flow-festivaalin tai +googlessa jaetun opiskelumusiikkia musiikkilistan. Useat festarijärjestäjät eivät olleet huomioineet Spotifyn käyttöä musiikin jakamisen välineenä ja markkinoinnin kanavana. Ilosaarirock siis olisi vaatinut matkustamista...

Silloin tällöin sähköpostiini tupsahtaa viesti Geni.com -sukupuu palvelusta. Toissa kesänä ahkeroimme läheisten kanssa sukupuumme sähköiseen muotoon. Geni lähettää viestejä päivityksistä kuten esimerkiksi uusi sukulainen on lisätty johonkin sukuhaaraamme tai jonkun syntymäpäivä lähestyy.

Jotain kuljetan mukanani paperisena ja se on kalenteri. Odotan aikaa, jolloin organisaation intranetin kalenteri, Outlook ja google-kalenteri toimivat synergisesti ristiin.

Mitä haluan oppia seuraavaksi? Olen seuraillut strategisen suunnittelun ja tulevaisuuden ennakoinnin ja joukkovoiman hyödyntämisen osalta sosiaalisen median periaatteilla toteutettuja palveluita tai välineitä. Jotta voit suunnitella tulevaisuutta sinun täytyy tietää nykyisyys - väite toteutuu. Webropol-tutkimustyökalu, doodle.com tai surveymonkey mahdollistavat paljon. Uutta on oman vastauksen peilaaminen joukkovoiman tuomaan sisältöön, ikään kuin liikkuisin pelissä väittämiä siirrellen. Tuon tyyppiseen tutkimustyövälineeseen olen tutustunut Fountain Parkin tekemissä tutkimuksissa ja tiedotustilaisuuksissa. Otavan Opisto on kumppaneineen kehitellyt vastaavanlaista iteratiivista eDelfoi tutkimustyökalua, ja pian pääsen tutustumaan sen toimintaan. Odotan innolla.

Olen koonnut sosiaalisen median työkalusta ja palveluista linkkilistaa docs.google.com-palveluun. Käytän tätä sosiaalisen median opetuksessani. Lisään sisältöä pikkuhiljaa ja olen saanut hyviä vinkkejä kollegoilta ja opiskelijoita. Tuorein päivitys oli MIMO Moving In, Moving On! -hankkeessa vinkatut projektihallinnan sosiaalisen median työkalut.

Sosiaalisen median linkkilista:
https://docs.google.com/document/d/1yy-vcEWT07m7jCzW9EoaOtVss8lIqYIkEUhO3fPJg7w/edit?hl=en_US&authkey=CM7E17EI

http://www.humak.fi
Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt –hanke http://mediavaikuttaminen.wordpress.com
MIMO, Moving In, Moving On! Art-Based Methods to Social and Youth Work
http://mimo.turkuamk.fi

Kirjoittaja on Päivi Timonen, joka työskentelee Järjestö ja nuorisotyön yksikössä kehittäjä-lehtorina Nurmijärven kampuksella HUMAKissa.